No huh! Olihan siinä kisakunnossa pitelemistä, mutta vahvoilla pohjilla koko puheviestinnän yhteisö rakensi yhdessä vuorovaikutusta perjantaista sunnuntaihin. Puhistermein viikonlopun ohjelma oli seuraava: ensiksi edettiin seminaarissa dynaamisesti tehtäväraiteella, josta vaihdettiin tarkoituksenmukaisesti kiillottamaan suhdetasoa vuosijuhlille, josta siirryttiin jatkoille herkistelemään haptiikkaa ja sunnuntaina puhuttiin enää parakieltä.
Kettujen kokoontumisajot alkoivat vauhdikkaasti Vuorovaikutusta rakentamassa -seminaarilla, jossa puheviestijöiden mahdollisuuksia ja haasteita työelämässä pohdittiin alumnien, laitoksen henkilökunnan ja opiskelijoiden voimin. Ja voimaahan riitti! Säpinää saatiin heti avajaispuheenvuorosta lähtien, kun puheviestinnän oppiaineen nimenmuutos tavoitti laajasti puhisyhteisön. Ensi vuodesta lähtien kutsumme kuuluu viestinnän nimikkeellä. Nyt olisi myös mainio tilaisuus puheviestijöiden brändäyksen päivittämiselle. Parku kutsuukin kaikki puhikset ja puhismieliset brändityöryhmään, jonka innovointiin voi osallistua somekanavissa näppärästi häshtägillä #kettukuosi17.
Seminaariin kokoontui erityisen ketteriä ja ennakkoluulottomia puhiksia. Alumnien uratarinat olivat kertomuksia rohkeudesta ja omien intohimojen seuraamisesta monipuolistuvassa työelämässä. Samalla meillä puheviestinnässä läpi historian vallinnutta pioneerihenkeä korostettiin ja vakuututtiin sen vaalimisen tärkeydestä jatkossakin. Tämä uudisraivaajan pyyteetön työ olikin yksi keskeisimmistä ansioituneen alumnin valintakriteereistä. Palkinto meni ansaitusti Heta Koskelle (FM 2006). Valtavasti onnea Heta!
Kun kettucooleri (the palkinto) oli saatu jakoon, juhliminen siirtyi Survon kartanoon ja Parkun vuosijuhlille. Rakkaan ainejärjestömme 36-vuotias matka sai arvoisensa huomion, kun tunnelmalliseen kartanoon saapui jopa 88 juhlavierasta(!). Erityistä lämpöä tilaisuuteen toivat ihanat alumnimme, jotka olivat paikalla todella runsain joukoin. Lisäksi aktiivinen muistaminen muiden ainejärjestöjen osalta oli huomionarvoista.
Pidot itsessään olivat railakkaat, mutta akateemisen arvokkaat. Puhisperinteitä vaalien puheensorina oli vilkasta läpi illan ja menoa siivitti maukas menu sekä pienet ohjelmanumerot. Vuosikurssi- ja kaverikuvien ikuistaminen tauoilla kävi reippaammastakin hyötyliikunasta ja keskivartalo pidettiin kuosissa stand up –esityksen tahtiin. Mikko Vaismaan roustaus ei takuulla jättänyt ketään kylmäksi!
Marjo Suvanto vastasi kuitenkin päivän kovimmasta suorituksesta. Marjo paalutti puhiksille prinsiipit perspektiiviin ja takoi meihin rautaista itseluottamusta. Puhe huijarisyndroomasta ja sen voittamisen tärkeydestä osui meihin kuin haptiikka humanistiin. Meillä on osaamista, jota ei muilta löydy. Siitä pitää olla ylpeä, perkele!
Kiitos vielä Parku ry:n vuosijuhlien yhteistyökumppaneille!
