Viestinnän ja vuorovaikutuksen opinnoissa meille vakuutetaan, että osaamisemme on työelämässä kovaa valuuttaa. Se, millaista valuuttaa se on voi jäädä työharjoitteluista ja erilaisista alumnitarinoista huolimatta epäselväksi. Tämän tekstin tarkoituksena on sanoittaa yhtä näkökulmaa vuorovaikutusosaamisen merkitykseen työelämässä.
Yksi tapa arvioida vuorovaikutusosaamisen arvoa on arvioida sitä substanssiosaamisena. Esimerkiksi rakennesuunnittelijan substanssia voi olla lujuusopin ymmärrys joka auttaa suunnittelemaan rakennuksia. Meidän substanssiosaamista voi olla esimerkiksi ymmärrys tiimin tehokkaasta interpersonaalisesta viestinnästä joka auttaa suunnittelemaan koulutuksia aiheesta. Toisin sanoen vuorovaikutusosaamisen avulla voimme tehdä tai tuottaa jotain, mikä liittyy suoraan vuorovaikutukseen.
Edellä mainittu on ehdottomasti kovaa osaamista, mitä ei jokaiselta löydy. Pitkään mietin työllistymistä nimenomaan siitä näkökulmasta, että mitä vuorovaikutukseen liittyvää voisin tehdä työelämässä. On kuitenkin myös toinen näkökulma: vuorovaikutusosaamisen hyöty, joka piiloutuu arkeen. Vuorovaikutustaidot.
Kukaan ei toimi tyhjiössä.
Väitän, että substanssiosaamisen rinnalla yhtä merkittävää osaamistamme on vuorovaikutustaidot, joita käytämme päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Emme välttämättä aina järjestä tällä osaamisella koulutusta tai kehitä työyhteisön viestintää, mutta teemme sillä jotain aivan muuta.
Annan pari esimerkkiä.
Teen nykyisessä työssäni Solarigossa paljon markkinoinnin yhteistyötä emoyhtiömme kanssa. Yhteistyö hyödyttää molempia: toiselta löytyy jotain, mitä toiselta ei. Autetaan toisia. Pidetään aktiivisesti yhteyttä ja tehdään yhteisiä lähtöjä. Keksitään eeppisiä ja vähemmän eeppisiä ideoita. Arvostetaan ja tuetaan toisia, viihdytään. Tähän tilanteeseen olemme päässeet, koska tajusimme esimerkiksi käyttää aikaa suhdeviestintään, rakentaa luovuutta inspiroivaa ilmapiiriä ja osoittaa tukea toiselle ihmiselle. Ne ihmiset, jotka ovat yhteistyöstä vastuussa ovat rakentaneet toimivaa vuorovaikutussuhdetta. Puheissa työkaverit sanovat usein, että Lumpeen ja Solarigon yhteistyö sujuu hyvin. Todellisuudessa kahden ihmisen yhteistyö sujuu hyvin.
Mutta ei siinä vielä kaikki, läheskään!
Se, että yhteistyön onnistuminen liike-elämässä oli pitkälti kiinni nimenomaan vuorovaikutustaidoista, yllätti ehkä noin yhden banaanin verran. Sen sijaan se, miten usein ja paljon vuorovaikutustaidot voivat vaikuttaa merkittäviin päätöksiin, yllätti tuhannen banaanin verran. Odotin liike-elämältä tilastoja, faktoja ja analyysejä enkä pehmoiluja vuorovaikutussuhteiden kanssa. Pian työelämään siirtymiseni jälkeen kuitenkin huomasin, että vuorovaikutussuhteet painavat puntarissa hyvinkin yllättävissä paikoissa ja ai että, miten yleistä se onkaan.
“Jos vuorovaikutussuhteet ja vuorovaikutusosaaminen voivat vaikuttaa rahoituspäätöksiin liike-elämässä, ne voivat vaikuttaa ihan mihin tahansa.”
Luin vasta LinkedInissä keskusteluketjua jossa valitettiin siitä, kuinka erään valtionviraston tukipäätökset ovat toisinaan kiinni “ihmisten kemioiden kohtaamisesta”. Valtionvirasto, tukipäätökset ja ihmisten kemiat eivät kuulosta loogiselta yhdessä. Puhutaan siis siitä tuleeko tilille rahaa vai eikö tule. Ja siitä kohtaako henkilökemiat. Jos näin voi tapahtua julkisessa rahoituksessa, tapahtuu näin myös yksityisillä rahoitusmarkkinoilla. Kaljana ja makkarana, myös pankkiiri on ihminen. Kun raha pyörittää liike-elämää ja lainoittaja päättää kenellä on ensi vuonna tilillä pitoa, kannattaa tulla pankkiirin kanssa hyvin juttuun. Jos tulet, ehkä hän on motivoituneempi ymmärtämään liikeideasi potentiaalin.
Havaitsemani mukaan vuorovaikutussuhteet ja vuorovaikutusosaaminen vaikuttavat hämmentävän usein ja paljon erilaisten asioiden lopputuloksiin bisneksessä. Jos henkilökemiat voivat vaikuttaa rahoituspäätöksiin liike-elämässä, ne voivat vaikuttaa ihan mihin tahansa.
Näin.
Ihmiset tekevät yhteistyötä.
Ihmiset tekevät päätöksiä.
One cannot not communicate.
Vuorovaikutustaitojen merkitys läpileikkaa ihan kaiken.
Kaikki viestivät.
Ja mikä parasta, harva on ammattilainen.
_________
Tekstin on kirjoittanut viestinnän alumni Markus Puoskari, joka eräänä iltapäivänä totesi viestijöiden WhatsApp-ryhmässä vihdoin ymmärtäneensä, että mitä viestinnän koulutuksella todellisuudessa tekee työelämässä.
