Parkun 40-vuotisen taipaleen kunniaksi päätimme kerätä teiltä, rakkaat parkulaiset, muistoja ja kokemuksia Parkusta, koska kukapa osaisi kertoa Parkusta paremmin kuin parkulaiset itse!
Parkusta löytyi monenlaisia muistoja aina 90-luvulta 2010-luvulle saakka. Muistoja yhdistää vahvasti se, että Parkussa on koettu jo vuosikymmenten ajan olevan mukavaa, ja Parku onkin koettu hyväksi sekä lämpimäksi yhteisöksi olla ja opiskella. Parkun jäsenet nousivat esiin myös lämpimissä muistoissa hyvinä tyyppeinä, eikä suotta koska onhan meillä ihan mahtava jäsenistö!
Eräs 2015 aloittanut opiskelija kiteytti näitä tunnelmia muistelemalla fuksiviikkoa seuraavasti:
Paras muisto on varmasti fuksiviikoilla järkätty fuksit tapaa vanhat-tapahtuma. Muistan olleeni niin fiiliksissä siitä, kuinka innokkaita vanhemmat opiskelijat olivat tutustumaan meihin fukseihin, kuinka hyvää jengii meillä opiskeli ja kuinka helppoa oli tutustua ihmisiin. Se yhteisöllisyys, into meidän alaa ja meidän opintoja kohtaan oli älyttömän tarttuvaa. Olin myyty! Miten niin pieneen jengiin oli osunut niin mahtavia tyyppejä?!
Tämä on varmaan yksi sellaisista muistoista, jonka useampi parkulainen vuosikurssista riippumatta voi allekirjoittaa.
Vaikka muistoja on yhtä paljon kuin parkulaisia, kaikesta ei aina jää mitään konkreettista jälkeen. On kuitenkin ihana tietää, että muistot elävät kuitenkin aina ja pitkään. Opiskelunsa 1993 aloittanut alumni muisteli esimerkiksi yhtä jo kauan sitten kadonnutta Parkun logoa. Vaikka logo ei taida olla enää tallessa, muisto on silti jäänyt.
Ainejärjestön uusi hieno punavalkoinen logo, jonka suunnittelimme hihamerkkiä varten muistaakseni eräillä jatkoilla noin vuonna 1994 – siinä ei ollut päätä eikä häntää, avaruusoliota muistuttava hahmo jonka pää oli irrallaan ruumiista. Mutta oi miten hieno se oli, sai ansaitsemansa huomion ja parkukansan rakkauden. Kuinkahan kauan tuo kaameus eli elämäänsä?
Mieleenpainuvin tapahtuma?
Parku on tunnetusti järjestänyt monenlaisia tapahtumia kautta aikojen, ja parkulaiset muistelivatkin vastauksissaan muun muassa vuosijuhlia, fuksiaisia ja yhteisiä excursioita. Muistipa vuonna 2000 aloittanut alumni myös kirjailijatalon bileet, liekö tuo tapahtumakonsepti kuitenkin jo nykypäivään mennessä kuihtunut? (Jos ei, otamme mielellämme osaa.) Yksistäkin vuosijuhlista vuoden 1999 alumnille oli jäänyt mieleen tällainen muisto:
“Vuosijuhla opintojen aikaan oli mieleenpainuva ja kun sai pukeutua punaiseen mekkoon ja juoda lipulta punaista Cosmopolitania siellä kauppakadun yhdessä baarissa, nimeä en enää muista.”
Onneksi kaikkia yksityiskohtia ei tarvitsekaan muistaa, vaan kokonaiskuva ratkaisee!
Vappu kuitenkin nosti päätään tapahtumien keskuudessa, koska tunnetusti vappuna on monenmoista puuhaa! Tourusoutu osoittautui kuitenkin niin vapun kuin tapahtumienkin suhteen suosikkimuistoksi, ja sitä muisteltiin sen oletetuilta alkuajoilta esimerkiksi seuraavanlaisesti:
Tourusoudun comeback vappuna! Vai olisikohan ideamme ollut peräti uusi 90-luvun puolivälin huitteilla? Saimme jotenkin kikkailtua kaupungin pelastusveneitä Tourujoen rantaan, hankimme makkaranpaistokaasugrillin ja -luottaessamme jättimäiseen yleisöryntäykseen – varmaan sata kiloa makkaraa. Vappuna oli kaamea tulva kun veneet poukkoilivat tulvivassa Tourujoessa, taivaalta tuli suunnilleen räntää (tai ehkä vain muistan niin) ja kukaan ei ostanut makkaraa (ei ollut yleisömenestys). En muista saatiinko edes voittajaa julistettua. Kantapaikkamme Radiopubin omistaja ystävällisesti sijoitti makkarakasat pakkaseensa, taitavat olla siellä vieläkin. Onneksi kukaan ei kuollut niissä kinkereissä, siinä jäi kaljakellunta kakkoseksi kun parkulaiset viiletti kuohuvilla aalloilla vapputulvassa.
Tourusoutu onkin jatkanut vahvana vapun perinteenä läpi vuosien, viimeksi sitä vietettiin vuonna 2019 alla näkyvissä tunnelmissa:
Paras vappumuisto?
Vuonna 1993 aloittanut parkulainen tiivistää hyvin vapun vuosia jatkuneen yhteishengen ja fiiliksen:
Jokainen vappu oli paras vappu. Punaisissa haalareissa oltiin tiivis remmi ja vappua vietettiin monen päivän ajan. Suhattiin laumana paikasta toiseen, Tourusoudusta Radiopubiin, Kirkkopuistosta Harjulle, joskus laskettiin harjulta mäkeäkin kun lunta tuli. Ja joka välissä oltiin samana mangustilaumana jonkun luona kotiviinisammioiden ääressä. Se oli huikeaa yhdessäolon ja yhteisöllisyyden aikaa, vuosikurssin kanssa ja vähän edellisten ja seuraavienkin kanssa elettiin vaput tiiviisti juhlahumussa ja kärsittiin yhdessä dagen efteriä. Ei ihme että vieläkin ollaan opiskelukavereiden kanssa ystäviä, vaikka opintojen aloituksesta on jo melkein 30 vuotta.
Dagen efter ja sen ohella nautittava vappupiknik elävät vielä tänäkin päivänä ja voivat perinteinä hyvin ja eloisasti.
Mitä päällimmäisenä tulee mieleen, kun kuulet sanan Parku?
Vaikka oppiaine on vaihtanut nimensä ja Parkusta on tullut viestinnän ainejärjestö vuonna 2017, Parku edelleen herättää vahvasti muistoja puheviestinnästä sekä puhis-hengestä. Vanhat haalarimerkit, tai entiset hihamerkit, nousivat myös esiin. Kaikista ei ole arkistomateriaalia, liekö kellään mitään kuvaa tallessa, mutta arkistosta onnistuttiin kuitenkin löytämään 90-luvulla lanseerattu keltainen haalarimerkki, joka on hieman muokattuna vielä tänäkin päivänä olemassa. Alla kuva menneisyyden designista.
Päällimmäisenä Parkuun kuitenkin liitetään punaiset haalarit, kettumeininki ja lämmin yhteishenki. Parkun neljänkymmenen vuoden matkalle on mahtunut monenmoista ja jokaiselle parkulaiselle on jäänyt käteen erilaisia muistoja ja kokemuksia aina vappupiknikeistä asiantuntijuuden kehittämiseen. Vaikka punaiset haalarit ovat monen muunkin opiskelijan jalassa kuin parkulaisten, kyllä omansa aina tunnistaa, ovathan ne kuitenkin parkunpunaiset.
Puheviestinnän porukkaa ehdottomasti yhteennivovin oli parkulaishenki, johon oli helppo ja tervetullut fiilis hypätä mukaan. Se teki opiskeluajasta muistorikkaan ajan.
Parku oli erinomainen väylä uudelle opiskelijalle hankkia ihanat opiskelukaverit. Parkun toiminnan kautta/myötä löytyy myös ystäviä ja kontakteja myös poikkitieteellisesti. Parkulle iso sydän, vaikka virallisesti opinnot ovatkin jo paketissa.
Pee Aaa Ärrr Koo Uuu – PARKU PARKU PARKU
