Jyväskylän yliopiston viestinnän opiskelijoiden ainejärjestö

Tunnista jaksamisen rajat

Jaksaminen-sana on usein ääneen sanomani, kirjoittamani tai lukemani sana. Toki tähän vaikuttaa se, että työskentelen opiskelijoiden mielenterveyttä edistävässä yhdistyksessä. Jaksaminen on aihe, josta Nyyti ry:n työntekijät pitävät eniten koulutuksia opiskelijoille. Pyynnöt tulevat opiskelijoilta itseltään, ja jaksamisen haasteet ovat tämän päivän opiskelijan arkea. Viime kesänä käytiin varsin laajasti ja valtakunnallisesti mediassa keskustelua, joka sai alkunsa SYLin kannanotosta opiskelijoiden oikeudesta lomaan ja lepoon.

Tätä kirjoitusta varten teinkin pienen selvityksen jaksaa-sanan merkityksestä. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy, että jaksaa tarkoittaa seuraavaa: pystyä johonkin voimien, henkisten kykyjen tms. puolesta.

Kokeillaanpa tätä määritelmää opiskelemiseen. Jaksaa opiskella eli pystyä opiskelemaan omien voimiensa ja henkisten kykyjensä puolesta.

Ei ehkä muodoltaan luontevin virke, mutta mielestäni armollisuutta sisältävä. Tähän virkkeeseen kiteytyy myös varsin olennainen asia. Me olemme yksilöllisiä jaksamisen määrässä. Joku tuntuu jaksavan tehdä uskomattomia määriä erilaisia asioita, toinen kuormittuu jo muutaman asian päällekkäisyydestä. Vertailemme helposti itseämme toisiin, mutta vertailu kuluttaa ja aiheuttaa huonommuuden tunnetta. Olemme yksilöllisiä vahvuuksissamme ja heikkouksissamme. Olennaisinta on, että me jokainen löydämme omat jaksamisen rajamme.

Jaksathan pitää tauon

Suomen korkeakouluissa opiskelee yhteensä 300 000 opiskelijaa, joten jaksamishaasteiden taustalla on lukuisia eri syitä. Mutta valtaosa tämän päivän opiskelijoista tunnistanee jatkuvan tekemisen ja suorittamisen arjessaan. Opiskelutehtävien loputon deadline-jojo on ilmaisu, joka kuvaa tilannetta, jossa palautuspäivän jälkeen seuraava tehtävä on jo odottamassa aloittamista. Lisäksi opiskelijan elämään kuuluu muutakin kuin ne opiskelutehtävät: ihmissuhteet, työ, harrastukset, erilaiset projektit, itsensä kehittäminen…

Vapaapäivien tai hetkien määrä on tällöin vähissä. Kun tekemistä on paljon, hämärtyy myös se, milloin olisi hyvä olla tekemättä mitään. Voi olla vaikeaa valita, missä pitäisi olla mukana, mitä jättää tekemättä. Kuormittuneena meillä on hassu tapa ajatella, että minun täytyy tehdä vielä enemmän, jotta saan parempia tuloksia. Mutta tällöin paras ratkaisu olisikin hengähtää hetki. Pitää tauko.

Jos tunnistat, että sinun on vaikea pitää säännöllisiä lepohetkiä, on neuvoni seuraava.

Ota kalenteriviikon aukeama. Merkitse sinne päivittäin pieni hetki palautumishetki tekemisen keskelle (5-10 minuuttia, esim. kuuntele suosikkimusiikkiasi, jaloittele kirjastossa). Merkitse kalenteriin viikoittain vapaapäivä ilman pakotetta tehdä jotain suorittavaa. Jos vapaapäivän järjestäminen on vaikeaa, aloita ensin viikottaisesta muutaman tunnin ”olla vaan -hetkestä.”  Jos tunnistat, että on vaikeaa heittäytyä tekemättömyyden tilaan, valitse tekemiseksi jotain aivan muuta kuin opiskelua. Leivo, askartele tai matkusta tutustumaan Jyväskylän naapurikuntaan.

Kalenteri auttaa myös hahmottamaan tekemisen ja menojen määrän sopusuhtaisuutta hyvinvointisi kannalta. Jos kalenterisi on koko ajan täynnä, on tämä hyvinvoinnillesi pitkällä ajalla kestämätön tilanne.

En jaksa, apua

Jaksaa-sana viittaa sanakirjan mukaan myös terveydentilaan: “Kuinka jaksat, kuinka voit?” Tämä on kysymys, jonka voit esittää itsellesi aika ajoin. Jos vastauksesi on jonain päivänä, etten voi kovin hyvin, on aika miettiä, mistä voisit saada apua tilanteeseeni.

Avun hakeminen ja pyytäminen on meille usein hankalaa, ehkä pelottavaakin. Joskus on myös vaikea tietää, tarvitsenko apua. Itse pidän itselleni mittarina sitä, että kun omat keinoni ylläpitää hyvinvointiani eivät auta, tarvitsen ulkopuolisen apua. Se voi olla ammattiapua tai ystävän kanssa juttelua. Opiskelijoille ja nuorille aikuisille apua erilaisissa elämän haasteissa tarjoavia tahoja on koottu Nyyti ry:n Löydä apua -sivuille.

Parhainta avun pyytämisen jälkeen on huomata, etten se olekaan vain minä yksin, joka sotkuun mennyttä elämäni lankavyyhtiä setvin. Joku tekee sitä kanssani.

Kirjoittaja Marjo Siltanen työskentelee asiantuntijana Nyyti ry:ssä ja toimii Takaisin opintoihin -hankkeen hankepäällikkönä. Jyväskylässä hän on viettänyt sekä lapsuutensa että opiskeluvuotensa.