Me Jyväskylän yliopiston viestinnän opiskelijat olemme aktiivisia ja aikaansaavia tekijöitä, joiden keskinäinen ilmapiiri puhkuu työniloa ja innovatiivista tekemisen meininkiä. Välillä ketulla jos toisellakin on monta rautaa tulessa: opinnot, opintojen ohella työskenteleminen, aktiivisuus vapaa-ajalla erilaisissa järjestö- ja harrasteryhmissä.
Energisyys on parkulaisten voimavara, josta tahdomme pitää kynsin ja hampain kiinni. Niin ihanaa kuin parkulaisena eläminen onkin, jokaisen ketun elämässä on myös hetkiä, jolloin tunnemme olomme huonoksi ja aliarvoiseksi.
Perjantain aamuluennon tihkuessa unihiukkaa saatamme kuulla yhden jos toisenkin parkulaisen hehkuttavan edellisillan bileiden yöelämän viestintää toden teolla. ”Sun olis pitänyt olla siellä! Onks aina pakko jäädä kotiin ja olla tylsä?”-tapaiset lausahdukset saattavat olla tahattomia ja ajattelemattomia heittoja, joiden tarkoitusperänä on positiivinen toive kaikkien saamisesta tapahtumiin. Vitsiin verhotun ivan tai tahattoman utelun kohteena saattavat olla myös työttömyys, valmistumisen venyminen tai vähäinen harrastustoiminta. Pahimmassa tapauksessa tämän kaltaiset heitot voivat kääntyä paineeksi, jonka myötä tunnemme itsemme riittämättömäksi.
Häpeän tunne saattaa ajaa meidät tekemään valintoja ja asioita, joita emme muuten tekisi ja jotka eivät tunnu loppupeleissä hyvältä. Ajatus siitä, että jonnekin olisi pakko mennä tai jotain pakko tehdä lymyilee mielessämme. Mikä neuvoksi?
Nykymaailmassa tarpeellinen väline oman mielenterveyden ylläpitämiseen on kyky käsitellä häpeää ja riittämättömyyden tunnetta. Tuon kyvyn saavuttamiseen kannattaa panostaa, sillä sen avulla voimme säästää itseämme negatiivisilta tunteilta läpi elämän.
EROON PERFEKTIONISMISTA
Oletko koskaan kokenut halua suoriutua tentistä, työkeikasta tai harrastuksestasi täydellisesti? Eläessämme tuloksellisuutta ja menestystä ihannoivassa yhteiskunnassa on täysin loogista tavoitella parasta mahdollista tulosta. Mikäli vertaat aina itseäsi häneen, joka suorittaa jollain elämän osa-alueella itseäsi enemmän, et ole koskaan tyytyväinen omaan toimintaasi. Joskus epäonnistumisen pelko voi saada sinut luopumaan tekemisestäsi tai ajaa sinut loppuun. Näin täydellisyyden tavoittelu saattaa muuttua tuhoavaksi voimaksi.
Maailma on täynnä asioita, jotka kannattaa suorittaa todella hyvin. Meidän tulee kuitenkin muistaa, että joskus riittävän hyvä tai kohtalainen suoriutuminen on tarpeeksi. Jos haluamme parantaa suorituskykyämme ja nauttia elämästä asioiden aikaansaamisen ohella, tulisikin kiinnittää huomiota siihen, milloin tosi hyvin tekeminen on järkevää ja milloin ei. Maailma ei ole mustavalkoinen paikka, joten älkäämme tehkö täydellisyydestä absoluuttista sääntöä.
UNOHDA VERTAILU
Meillä ihmisillä on hassu tapa asettaa toiset ihmiset korokkeelle. Ihmisluonnolle on myös ominaista olla huolissaan siitä, mitä kanssaeläjämme ajattelevat meistä. Meillä voi olla ajatusharhana se, että jos alkaisimme käydä jokaisessa tapahtumassa tai olisimme aktiivisia toimijoita useilla eri elämänalueilla, olisimme riittäviä. Tosiasiassa mikään mitä tulemme saavuttamaan elämässämme tuskin tulee ratkaisemaan taipumustamme vertailla itseämme toisiin. Kettuperheestä aktiivisinkin poikanen saattaa kokea tunnetta alempiarvoisuudesta, sillä mikään saavutus tai menestyminen ei automaattisesti korjaa ongelmaamme taipua vertailuun. Ratkaisu riittämättömyyden tunteen hillitsemiseen on kuitenkin se, että ymmärrämme järkitason lisäksi myös tunnetasolla olevamme tarpeeksi hyviä sellaisena kuin olemme.
OLET HYVÄ JO NYT
Sinun ei tarvitse etsiä uusia aktiviteetteja, liittyä uuteen järjestöön, aloittaa uusia harrastuksia tai tehdä töitä opintojen ohella ollaksesi kokonainen ja riittävä. Olet sitä jo nyt. Harrastukset tai aktiivisuus työelämässä eivät määritä sinua ihmisenä. Vaikka et olisi käynyt yhdessäkään tapahtumassa koko opiskeluaikana, tai et edes tiedä, mitkä järjestöt sinua kiinnostaisivat tai mihin menisit töihin, et ole yhtään huonompi kettu kuin muut perheemme yksilöt.
Jatkuva itsensä vertaileminen toisiin ihmisiin synnyttää riittämättömyyden tunnetta. Vertailua tärkeämmässä asemassa tulisi kuitenkin olla oma hyvinvointisi. Niin monta, kuin on meitä uniikkeja kettujakin, on myös yksilöllisiä määriä aikaresursseja ja voimavaroja. Kaikkien ei tarvitse olla aktiivisia. Kaikkien ei tarvitse käydä tapahtumissa, töissä tai toimia erilaisissa järjestöissä. Ei ole olemassa sellaista muottia, johon sinun pitäisi kettuna mahtua ollaksesi hyvä viestijä tai puheviestijä. Luot itse oman muottisi tekemällä niitä asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä ja saavat sinut voimaan paremmin.
Elämä on enemmän kuin velvollisuuksia ja aktiviteetteja. Tee tästä viikosta sun viikko päästämällä irti siitä ajatuksesta, mitä sun pitäisi olla tai tehdä. Tee tästä vuodesta sun vuosi tekemällä niitä asioita, jotka tuntuvat juuri sinulle oikeilta. Tee tästä elämästä sun elämä, porskuttamalla eteenpäin just niillä ehdoilla, jotka sinä oman elämäsi ohjaajana teet.
Pusuja ja tsemppiä!
– Koposopo Anju
