Vuonna 2010 olin rauhaton. Istuin Ylistönrinteen kampusalueella ruokalassa pyöritellen pientä lusikkaa kiisselikupissa ja katselin Jyväsjärven yli. Seminaarinmäen humanisteille naurettiin kliinisen valkoisen fysiikan rakennuksen käytävillä. Tosin en tiennyt oliko kenelläkään varaa siihen – minulta löytyi vihko, jossa fysiikan opiskelijan määritelmä kuului: “tunnistaa jo kävelytyylistä”. Opiskelin siis fysiikkaa yliopistolla, mutten tuntenut maailmaa omakseni. Sisälläni asuva humanisti käänsi katsettani usein järven toiselle puolelle.
Opintosuunnitelmaa tehdessä kohtasin pakolliset viestinnän opinnot. Meidän kaikkien oli määrä suorittaa yksi kurssi viestintää. En tiennyt mitä se on, joten tottuneet Google-sormet lähtivät etsimään tietoa jo ennen aivojen antamaa käskyä. Päädyin viestinnän oppiaineen sivuille ja eteeni avautui polku, jolle halusin astua. Aloitin viestinnän pääaineopinnot Jyväskylän yliopistossa syksyllä 2011, enkä ole katunut hetkeäkään.
Saatuani paikan läheiset kyselivät, että “mitä se semmoinen viestintä on, tuleeko sinusta työtön toimittaja?”. Minulle on vuosien varrella kertynyt monia ystäviä viestinnältä ja heistä kaikki ovat joskus joutuneet vastaamaan kysymykseen “mitä sä sitte teet valmistumisen jälkeen?” Nyt kerron teille.
Viestinnän asiantuntijuus
Mielestäni viestintäkompetenssin käsite antaa oivallisen perustan viestinnän osaamisen analysoimiselle. Kompetenssihan itsessään tarkoittaa tiivistettynä jonkin asian monipuolista ja kokonaisvaltaista hallintaa ja osaamista.
Viestinnältä valmistunut on vuorovaikutuskäyttäytymisen asiantuntija. Hän osaa mukautua tilanteisiin, olla läsnä, omaksua erilaisia rooleja, tulkita sosiaalisia vihjeitä sekä, mikä tärkeintä, nähdä asioita toisen näkökulmasta.
Kuinka tärkeää onkaan osata hypätä toisen saappaisiin ja katsoa maailmaa toisen näkövinkkelistä? Meitä on pienestä pitäen opetettu kohtelemaan toista niin kuin toivomme itseämme kohdeltavan. Tällaisen osaamisen omaava henkilö on ympäristölleen kullanarvoinen. Parhaimmillaan hän saa ympärillään olevatkin näkemään asioita toistensa näkökulmasta.
Lisäksi tätä taitoa voidaan pohtia kaupallisuuden, myynnin ja markkinoinnin näkökulmasta. Näihin näkökulmiin törmää väistämättä, jos työllistyy yritykseen. Huippumyyjä osaa asettua ostajan asemaan ja esittää asian vastaanottajalle edulliselta kannalta. Huippumarkkinoija puolestaan osaa luoda kuluttajiin vetoavia mainoksia, jolloin hän joutuu miettimään esimerkiksi mainoksen asettelua, ulkoasua, värejä yms. asiakkaan näkökulmasta. Ei ole mitenkään tavatonta, että viestinnän ammattilaisen työtehtäviin kuuluu visuaalista suunnittelua.
Viestijän työkalupakki
Erään, jo viestinnältä valmistuneen, ystäväni mukaan viestinnän ammattilaisen valttikortteja ovat menetelmällisen ja sisällöllisen osaamisen lisäksi
1) viestinnälliset valmiudet perustella oma osaamisemme paikka ja merkitys työmarkkinoilla,
2) sensitiivisyyttä tunnistaa asiakkaan tai työyhteisön tarpeet sekä
3) sosiaalista kyvykkyyttä rakentaa luottamukseen perustuvia yhteistyösuhteita.
Itse lisäisin taitotyökalupakkiin vielä seuraavia välineitä:
– Teknologiavälitteisen viestinnän hallitseminen ja sovellusmahdollisuuksien ymmärtäminen
– vaikuttamisen taidot (missä näitä ei tarvittaisi?)
– neuvottelu- sekä haastattelutaidot (mm. rekrytointi)
– kuuntelemisen taito
– empatian osoittamisen taito- konfliktien tunnistaminen, hallinta ja ratkaiseminen
– tehtävä- ja suhdekeskeisiä ryhmätaitoja
– kohdentamisen taito eli viesti menee perille (esim. hyvin kohdennetun lehdistötiedotteen lähettäminen toimittajalle ja työnantaja saa arvokkaan lehtijutun tiedotteen ansiosta)
Spirit leader
Hauskin viestijän työssään saama titteli, jonka olen kuullut, on spirit leader. Toinen veikeä on Director of Good Spirit. Ja nuo ovatkin oikein osuvia, jos miettii sitä kokonaisvaltaista osaamista, jonka viestijä tuo työyhteisöönsä. Miten viestijä tuottaa arvoa?
→ Hyvin työtä tekevät ihmiset ovat sitoutuneita organisaatioonsa.
→ Sitoutumista alkaa tapahtua, kun ihminen kokee saavansa osakseen arvostusta ja luottamusta.
→ Luottamus puolestaan rakentuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, ja viestijä on kovin vuorovaikutuksen asiantuntija, jonka voit tiimiisi saada.
→ Yleensä taitavan viestijän arvon huomaa vasta, kun sellainen puuttuu.
Taitavia ja motivoituneita viestijöitä etsii jatkuvasti harjoittelu- ja työpaikkoja. Mekin Voimistolla olemme kutsuneet verkostoomme viestinnän osaajia, jotka auttavat meitä ja asiakkaitamme erilaisissa kehittämisprojekteissa.
Aki Ahlroth teki LinkedInissä epävirallisen kyselytutkimuksen tämän hetken tärkeimmistä työyhteisötaidoista. Kärkeen nousi vuorovaikutustaidot. (https://duunitori.fi/tyoelama/tarkeimmat-tyoyhteisotaidot/)
Oho, sinähän osaat! Loppusanat lausuttakoon seuraavasti.
Opiskelija: Ole rohkea työnhaussa – sinua arvostetaan!
Työnantaja: Palkkaa viestijä!
Kirjoittaja Olli Vainio on Jyväskylän yliopiston puheviestinnän kasvatteja ja nykyinen Voimiston toimitusjohtaja. Voimisto on vuorovaikutustoimisto, joka lupaa valmennuksillaan merkityksellisiä kohtaamisia sekä vaikuttavuutta sisällöillä. .
