Viestijän urapolku – kansalaisjärjestöstä internetpalveluita tarjoavaan yritykseen

”Mikä sinusta tulee isona?” ”Mihin haluaisit töihin opintojen jälkeen?”

Tämän blogikirjoituksen kautta on tarkoitus avata sitä, ettei viestinnän koulutus avaa uraa vain yhteen suuntaan, vaan vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia on monia. Urapolusta voi myös tulla aika erilainen kuin on kuvitellut, ainakin itselleni kävi niin.

Opiskelupaikka löytyi sattumalta

Lentäjä, palomies, opettaja… monet lapset kertovat sujuvasti haaveammattinsa, mutta itse en koskaan kuulunut näihin lapsiin. Yläasteella urahaaveita alettiin kysellä jo hieman tiukempaan sävyyn, mutta itse en tiennyt edes lukiossa, mitä halusin tehdä työkseni.

Hain lukion jälkeen monia opiskelupaikkoja ja joukkoon mahtui kaikkea mahdollista matematiikan opettajasta teatteri-ilmaisun ohjaajan. Viestintä oli silloin vain yksi vaihtoehto muiden joukossa, enkä oikeastaan edes tiennyt kovin paljoa kyseisestä koulutuksesta. Kun päädyin opiskelemaan viestintää, minulle tuli selkeä tulevaisuuden visio: halusin viestinnän kouluttajaksi.

Opintojen aikana aloin kuitenkin nopeasti kiinnostumaan vaikuttamisesta ja teknologiavälitteisestä viestinnästä. Lopulta tein pro gradu -tutkielmani kansalaisjärjestöjen Facebookin käytöstä. En koskaan suorittanut esimerkiksi pedagogisia opintoja, enkä oikeastaan enää halunnutkaan viestinnän kouluttajaksi, vaan töihin kansalaisjärjestöön.

Tärkeimmät taidot, jotka opintojeni kautta sain, olivat uuden tiedon omaksumisen ja jäsentelyn taito. Toisaalta myös tiedon sisäistäminen ja soveltaminen kehittyi valtavasti opintojen aikana lukuisten ryhmätöiden ansiosta. Tietenkin opin paljon myös viestinnän ilmiöistä ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Pääsin soveltamaan näitä opittuja taitoja ja samalla syventämään osaamistani vapaaehtoistyössä partioleirin viestintävastaavana. Osaltaan nämä kokemukset varmasti vaikuttivat myös siihen, että opintojen loppuvaiheessa halusin töihin kansalaisjärjestöön.

Työelämän ensimmäiset vuodet kansalaisjärjestöissä

Aloin etsiä harjoittelupaikkaa alkuvuodesta 2016 ja mielessäni oli koko ajan, että tekisin harjoitteluni mieluiten kansalaisjärjestössä. Sopiva paikka löytyi lopulta syksyllä ja harjoittelupaikkanani toimi Pelastakaa Lasten keskustoimiston lapset ja digitaalinen media -tiimi. Harjoittelu painottui vahvasti sosiaalisen median kehittämisen pariin ja laadinkin harjoitteluni aikana tiimille somestrategian. Harjoittelun jälkeen jäin tekemään verkkosivujen sisältöuudistusta Pelastakaa Lasten kansainvälisiin ohjelmiin loppuvuoden ajaksi. Sain siis harjoittelun kautta ensimmäisen oman alan työpaikan ja vieläpä kansalaisjärjestöstä, mistä olin haaveillut.

Määräaikaisen työsuhteen päättymisen jälkeen hain ja pääsin MLL:n Uudenmaan piiriin järjestöassistentiksi. Työnkuva sisälsi sekä viestintää että hallinnollisia tehtäviä. Työtehtävät painottuivat kuitenkin hyvin vahvasti viestintään ja markkinointiin, joita sain toteuttaa hyvin itsenäisesti. Olin siis käytännössä juuri sellaisessa työssä, mistä olin opintojen loppuvaiheessa haaveillut.

MLL:llä työskentelyn aikana opin todella paljon viestinnän suunnittelusta ja seurannasta. Aika nopeasti työelämä opetti myös sen, ettei kaikkeen voi valitettavasti aina panostaa ja joskus täytyy jättää omasta mielestä tärkeäkin asia tekemättä, jos sitä ei nähdä työyhteisön kannalta panostamisen arvoiseksi. Työelämän myötä olen kehittynyt ajattelemaan viestintää huomattavasti useammalta kantilta kuin aiemmin ja väitänkin, että otan nykyään paremmin huomioon viestien erilaiset vastaanottajat. Olen oppinut myös sen, että on vahvuutta tunnistaa oman osaamisen heikkoudet ja kehityskohteet.

Vajaan kahden vuoden jälkeen työ kansalaisjärjestössä ei tuntunut enää omalta, vaikka oli alkuun tuntunut ihan unelmapaikalta. Työalkoi toistaa itseään ja kaipasin kokonaan uusia haasteita, enkä ehkä tuntenut lapsiasioiden parissa työskentelyä enää niin omaksi kuin alussa. Oli aika etsiä jotain uutta, tosin tämän päätöksen kypsyttelyyn meni lähemmäs pari kuukautta. Jouduin tosissani miettimään, mitä oikeasti halusin työltäni ja millaisten asioiden parissa haluaisin tehdä töitä.

Siirtyminen yritysmaailmaan ja nykyinen työ internetalan yrityksessä

Syksyllä 2018 aloin seurata avoimena olevia paikkoja, mutta hain ainoastaan sellaisia, jotka oikeasti kiinnostivat. Suurin osa hakemistani paikoista liittyi tavalla tai toisella teknologia-alaan, verkkosivuihin tai sosiaaliseen mediaan. Olin selvästi löytänyt uuden kiinnostuksen kohteeni.

Työskentelenkin nykyään sisällöntuottajana Zoner Oy:ssä, joka tarjoaa asiakkaille sähköpostipalveluita, webhotelleja, WordPress-ylläpitoa, verkko-osoitteita eli domaineja ja virtuaalipalvelimia. Työni sisältää paljon erilaisten tekstien kirjoittamista, mutta myös jonkin verran kuvien kanssa työskentelyä. Kirjoitan esimerkiksi blogitekstejä ja asiakkaille meneviä uutiskirjeitä. Tällä hetkellä juuri tämä työ tuntuu parhaalta mahdolliselta: saan oppia uutta ja kehittää itseäni.

Nykyisessä työssäni olen ollut vasta vajaat kymmenen kuukautta, mutta tänä aikanakin on ehtinyt jo oppimaan valtavasti. Olen oppinut paljon lisää tietenkin itse alasta, olihan se itselleni entuudestaan melko vieras, mutta myös hakukoneoptimoinnista, erilaisista julkaisujärjestelmistä ja yritysbloggaamisesta. Lisäksi olen oppinut napakoittamaan viestejäni entisestään ja kyseenalaistankin nykyään omia tekstejäni usein juuri siitä näkökulmasta, että voisiko asian kuitenkin sanoa hieman lyhyemmin ja siivota turhat rönsyt pois.

Vinkit viestinnän urapolun suunnitteluun

Loppuun keräsin muutamia ajatuksia viestinnän urapolun suunnittelua varten. Monet näistä ovat varmastikin jo tuttuja, mutta mielestäni niiden merkitystä ei voi liikaa korostaa.

1. Seuraa kutsumusta

Ihminen on parhaimmillaan silloin, kun hän työskentelee intohimon kohteidensa parissa. Harva työ tietenkään on täydellistä 100% ajasta, mutta mielestäni olisi hyvä pyrkiä siihen, että työ on vähintään 70% ajasta mielekästä. Kannattaa olla myös rehellinen itselle, kuten oma tarinani hyvin toi esiin, ei sama kutsumus välttämättä pysy koko elämää. Jos siis alkaa tuntua siltä, että oma nykyinen työ ei olekaan se kutsumusammatti, voi olla tarpeen vaihtaa paikkaa.

2. Älä pelkää tuntematonta

On tärkeää olla avoin uusille ideoilla ja urasuunnille. Suunnitelmia voi tietenkin olla, mutta niistä pitää osata päästää myös irti. Joskus eteen voi tulla myös sellainen tilanne, ettei tiedä varmuudella, mihin on hyppäämässä. Jos suunta kuitenkin tuntuu oikealta, kannattaa sitä seurata, sillä harvat päätökset ovat täysin peruuttamattomia. Ajattelin esimerkiksi itse, että voin tarvittaessa palata takaisin järjestökentälle, jos työskentely yrityksessä ei tunnu mielekkäältä.

3. Verkostoidu rohkeasti

Verkostoitumisen merkitystä ei voi varmasti liiaksi korostaa. Kannattaa rohkeasti verkostoitua sekä oman alan että muiden itseä kiinnostavien alojen ammattilaisten kanssa. Käytännössä verkostoitumista voi tehdä esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Kannattaa tutustua esimerkiksi ProComin tai Viestin järjestämiin tapahtumiin. Sosiaalisessa mediassa verkostoitumiseen toimivat oman kokemukseni mukaan parhaiten LinkedIn ja Twitter.

4. Opiskele uutta

Monet alat kehittyvät jatkuvasti huimaa vauhtia, eikä viestinnän ala ole poikkeus. Kannattaakin pitää itsensä ajan tasalla esimerkiksi seuraamalla mielenkiintoisia henkilöitä sosiaalisessa mediassa, perehtymällä alan kirjallisuuteen ja käymällä erilaisissa koulutuksissa. Jokaisen kannattaa etsiä itselleen sopivimmat tavat uuden oppimiseen. Uuden tiedon avulla on mahdollista päästä myös haastamaan omaa ajatteluaan, siksi kannattaakin rohkeasti kuunnella myös sellaisia ihmisiä, joiden kanssa ei ole asioista samaa mieltä tai jotka katsovat asiaa eri näkökulmasta.

5. Luota osaamiseesi

Yksi tärkeimmistä asioista viestinnän alalla on itseensä ja omaan osaamiseensa luottaminen. Mielestäni omaa osaamista on myös omien heikkouksien ja osaamisen rajojen tiedostaminen. Koita hakeutua työhön, jossa pääset kehittämään osaamistasi, koska ihminen on yleensä parhaimmillaan oman osaamisensa ylärajoilla työskennellessään. Kannattaakin rohkeasti luottaa omaan osaamiseen ja hakeutua askel askeleelta vaativampiin tai erilaisiin tehtäviin, jos nykyiset tuntuvat jo liian tutuilta. Myöskään epäonnistumisista ei kannata ottaa liikaa itseensä, sillä jokainen osaavakin ihminen tekee joskus virheitä.

Kirjoittaja Kaisa Huttunen opiskeli puheviestintää Jyväskylän yliopistossa 2011-2016. Tällä hetkellä hän työskentelee sisällöntuottajana Zoner Oy:llä. Hän on kiinnostunut sosiaalisesta mediasta ja bloggaamisesta, ja kuvailee itseään ihmiseksi, joka jaksaa innostua toisinaan ihan kaikesta. Hän nauttii itsensä kehittämisestä ja nimeää vahvuuksikseen asioiden nopean haltuunottamisen ja viestien kiteyttämisen hyödyntämällä erilaisia viestinnän muotoja.
LinkedIn Twitter