Kun yöelämän viestintä vaihtuu työelämän viestinnäksi

Viestinnältä valmistunut on viestinnän ja vuorovaikutuksen asiantuntija, jolla on kyky viestiä tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti, sekä suunnitella, tulkita ja analysoida viestintää.

Mutta miten viestijä voi hyödyntää opinnoistaan saamia taitojaan työelämässä? Miten tämä kaikki opittu näkyy sitten hamassa tulevaisuudessa, kun lähetät gradusi viimeiselle matkalleen ja saat sen viisi vuotta odotetun paksuhkon kirjeen Jyväskylän yliopistolta, ja astut hiukan pelottavaltakin tuntuvaan uuteen maailmaan? Maailmaan, jossa puoli kymmeneltä torstai-iltana lähdetkin poikkareiden jonon sijaan hammaspesulle.

Kaipasin itse opintojen aikana useasti esimerkkejä siitä, millaisissa konkreettisissa työelämän tilanteissa viestijä voi osaamistaan hyödyntää, varsinkin jos minusta ei tulisikaan esimerkiksi yritysten viestintää kehittävää viestintäkonsulttia. Niinpä pyrin nyt avaamaan omaa, vastavalmistuneen ja juuri työelämään siirtyneen viestijän näkökulmaani viestinnän opintojen hyödyistä ja kohtaamistani haasteista työelämässä.

”Mutta enhän minä osaa”

Aloitin viestinnän opintoni syyskuussa 2013 ja viiden muistorikkaan vuoden jälkeen Filosofian maisterin todistukseni tupsahti postiluukusta viime vuoden lokakuussa. Siinä sitä sitten oltiin, aivan kuin juuri maailmaan putkahtaneena huutavana vauvana, jonka napanuora on juuri katkaistu äidistään. Ei enää Mikkolan Leenaa tsemppaamassa eteenpäin kun työmäärä ja stressi tuntuu kasvavan ylitsepääsemättömäksi. Pitäisikö tässä nyt oikeasti osatakin jotain?

Aloitin työskentelyn nykyisessä työssäni jo ennen valmistumistani. Työelämän ensimmäinen puolivuotinen Arena Interactiven viestinnän ja markkinoinnin harjoittelijana meni työkulttuuriin totutellessa ja kaikki energia tuntui kuluvan uusien, yksinkertaisten työtehtävien opetteluun. Oman viestinnän osaamisen tunnistaminen ja sen hyödyntäminen organisaation hyväksi tuntui kaukaiselta.

Jouduin jatkuvasti astumaan oman mukavuusalueeni ulkopuolelle ja kohtaamaan tilanteita, joissa epäilys omaa osaamista kohtaan nosti jatkuvasti päätään. ”Ai voinko tehdä asiakkaalle visuaalisesti näyttävän esitteen? Ai voisinko auttaa palaverikäytänteiden tehostamisessa? Mutta enhän minä edes…” Huomasin usein ajatusteni harhautuvan kapeakatseisesti päätelmään, että enpä näin harjoittelijan hommissa vielä oikein voi mitään opittua soveltaa. Nyt katson tuon sanonutta ”Nyyssistä” kysyvästi kulmieni alta. Etpä!

Vuorovaikutus on kaiken perusta

Jokaisen viestinnältä valmistuvan työnkuva ei välttämättä koostu tiedotteiden ja blogin kirjoittamisesta, viestintäkoulutusten vetämisestä tai viestintäsuunnitelmien tekemisestä. Vuorovaikutusta kuitenkin tapahtuu kaikkialla ja usein avain (työ)elämän haasteisiin löytyy juuri vuorovaikutuksesta, joten päädyitpä lähes mihin työhön tahansa pääset hyödyntämään ja soveltamaan osaamistasi.

Työyhteisössä annetaan ja haetaan jatkuvasti palautetta, käydään sisäisiä neuvotteluita yhteisistä päätöksistä, pyritään vakuuttamaan toisia, sekä toimitaan erilaisissa ryhmissä ja tiimeissä. Jokapäiväisen työskentelyn lisäksi näitä taitoja tarvitaan esimerkiksi organisaation muutostilanteissa, markkinoinnin strategisessa suunnittelussa ja myyntitapaamisissa.

Yksi hyvin moneen työelämän tilanteeseen taipuva viestinnän opinnoista saatu taito on mielestäni viestinnän kohdentaminen ja mukauttaminen vastaanottajan mukaan.  Tällaista tilannetajua sosiaalisissa tilanteissa tarvitaan jokaisessa työssä, niinkin jokapäiväisissä asioissa kuin työkavereiden kanssa käydyissä keskusteluissa ja palavereissa.

Omassa työssäni pääsen hyödyntämään tätä osaamista esimerkiksi markkinointiviestinnän kohdentamisessa. Jotta viestintä olisi tarkoituksenmukaista ja tehokasta, täytyy miettiä esimerkiksi sitä, millaisia lukijat ovat, mikä voisi olla otollisin aika lähestyä heitä ja millainen viesti on vaikuttava juuri tälle kohderyhmälle. Sisäisiä vuorovaikutuskoulutuksia suunnitellessa sen sijaan joudun miettimään paljon työntekijöidemme luonteepiirteitä ja kiinnostuksenkohteita, jotta saisin rakennettua esimerkiksi sovelluskehittäjillemme mielenkiintoisen ja ymmärrettävän koulutuksen.

Viestijän asiantuntijuus voi tulla konkreettisesti esille monissa eri tilanteissa ja työnkuvissa. Esimerkiksi viesinnän osaamisella höystetty myyjä kykenee asiakkaan vakuuttamisen lisäksi myös ymmärtämään erilaisten vuorovaikutussuhteiden syntymisen ja kehittymisen taustalla vaikuttavia asioita. Tämän lisäksi viestijällällä on taito tarkkailla ja tulkita vastapuolen vuorovaikutusta ja tehdä sen mukaan asiakkaan vakuuttamiseen tähtääviä peliliikkeitä.

Entä ne paljon puhutut konkreettiset taidot?

Opintojen aikana keskustelin viestijä-kollegojen kanssa usein tulevaisuudesta. Ilmaan nousi kerta toisensa jälkeen huoli työelämässä pärjäämisestä ilman helposti kuvattavia konkreettisia taitoja, sekä teorioiden siirtämisestä käytännön työelämään. ”Enhän osaa edes kirjoittaa tiedotetta tai käyttää Facebookin Business Manageria. Miten voin ikinä oppia hyödyntämään vuorovaikutussuhteiden kehittymisen teoriaa käytännön työelämässä?”

Huh. Proffat ovat oikeassa sanoessaan, että konkreettiset taidot oppii työelämässäkin. Esimerkiksi tiedotteiden kirjoittamisen ja eri kanavien käytön opit hetkessä. Sen sijaan sitä syvällistä osaamista ja ymmärrystä erilaisista viestinnän ja vuorovaikutuksen ilmiöistä, mitä viiden vuoden ajan opinnoissamme kerrytämme on työelämässä vain harvalla. Vaikka teoriat voivat tuntua opintojen aikana hankalilta ja suora yhteys työelämään ja niiden hyödyntämiseen omassa työssä kaukaiselta, muuttuu työelämässä tuo tietous älyttömäksi voimavaraksi.

Viestinnän opiskelijalta löytyy kuitenkin paljon konkreettista osaamista. Osaamista on ehkä hankalampi sanoittaa, mutta konkreettisen taidon, esimerkiksi viestintäkoulutuksen suunnittelun lisäksi se on ilmiön syvällistä ymmärrystä: Taitoa havainnoida sekä analysoida työyhteisöä ja suunnitella sen pohjalta juuri niihin tarpeisiin sopiva koulutus, jossa on otettu huomioon niin organisaatiokulttuuri kuin sen jäsenten välisten vuorovaikutussuhteiden piirteet.

Viestinnän ja vuorovaikutuksen opiskelu antaa mielestäni loistavan pohjan tulevalle työuralle, mutta teoriapohjan lisäksi valmiit taidot voivat helpottaa työelämään siirtymistä. Tämän vuoksi

kannattaakin mahdollisuuksien ja oman kiinnostuksen mukaan ujuttaa teoriaopintojen sekaan myös käytännön oppeja, kuten Parkun workshoppeja. Itse kerrytin esimerkiksi markkinoinnin eri kanavien tuntemista juuri näiden workshopien kautta.

Lopuksi: Älä sokeudu omalle osaamisellesi!

Tärkein oppi jonka olen valmistumisen jälkeen saanut on se, että kaikki viestinnällä oppimani asiat ovat syventyneet ja sisäistyneet kunnolla vasta nyt valmistumisen jälkeen. Kun työskentelee päivittäin osana eri alojen ammattilaisista koostuvaa työyhteisöä, alkaa vähitellen havainnoimaan ja oivaltamaan täysin uusia asioita ja ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin mitä ei aikaisemmin välttämättä edes osannut nimetä omaksi osaamisekseen. Älä siis sokeudu omalle osaamisellesi opintojen aikana tai valmistuttua, sillä asiantuntijuus on siellä, vaikka aina et sitä itse osaisi etsiäkään.

Mihin siis voit viestinnän opinnoilla päästä? Melkeinpä mihin vain. Oikeasti.

 Kirjoittaja Anni Nyyssönen valmistui viestinnältä syksyllä 2018. Tällä hetkellä hän työskentelee Arena Interactivella viestinnän asiantuntijana. Annin tehtäviin kuuluu yrityksen viestinnän ja markkinoinnin kokonaisvaltainen suunnittelu ja toteutus, sisäisen viestinnän ja  asiakassuhteiden kehittäminen, monikanavainen sisällöntuotanto sekä asiakasrajapinnassa viestintäkonsulttina toimiminen.